by

Proposta OJE 2020 sei tau prioridade ba kresimentu ekonómiku no investimentu públiku

Kresimentu Ekonómiku no estabilidade polítika no sosiál sai prioridade prinsipál ba oitavu governu konstitusionál iha proposta Orsamentu Jerál Estadu-OJE 2020.

Deklarasaun ne’e hato’o husi Exelentísimu Primeiru-Ministru, Taur Matan Ruak, wainhira hato’o diskursu iha abertura diskusaun proposta orsamentu jerál estadu-OJE ba tinan 2020, iha Parlamentu Nasionál , Segunda-Feira.

“Durante tinan ida-ne’e, ekonomia hatudu ona sinál rekuperasaun no aselerasaun, ne’ebé bele haree momos. Kresimentu ne’ebé forte husi ita-nia produtu internu brutu la’os-petrolíferu, ne’ebé dadaun ne’e kalkula ba 5,1 porsentu, fó mai ita konfiansa no espetativa ne’ebé boot atu bele alkansa, iha tinan 2020, Kresimentu Ekonómiku ida hamutuk 7,2 porsentu, atu kumpri hotu ita-nia komprimisu ne’ebé governu asumi ona no ba Parlamentu Nasionál liuhosi ninia programa”, hateten Primeiru-Ministru.

“Estabilidade polítika no Sosiál ne’ebé governu promove ona to’o oras ne’e, dudu ona kresimentu atividade husi ita-nia ekonomia nasionál no sei permite, iha futuru, hadia ba bebeik kondisaun moris povu nian, ne’ebé hatudu ona iha retornu ba konsumu família, ne’ebé tenki rejista kresimentu ida besik 3% iha tinan 2020, hodi kontribui ba redusaun ida ne’ebé signifikativu ba taxa pobreza, tinan ne’e ba 31,8%, ne’ebé reprezenta menus pontu persentuál sanulu, bainhira kompara ho tinan fiskal 2014”, hatutan Primeiru-Ministru.

Alende prioridade rua ne’e, iha proposta OJE 2020 ne’ebé aprezenta ba parlamentu nasionál, Oitavu governu mos hakarak tau prioridade iha investimentu públiku.

“Ho proposta orsamentál ba tinan 2020 governu hakarak rekopera fali nível orsamentu investimentu públiku anterior iha inísiu impase polítika nian ne’ebé mosu hafoin eleisaun parlamentar nian, ne’ebé hala’o iha tinan 2017, tanba ida ne’e mak família no empreza timor oan sira ezije” afirma xefe governu Taur Matan Ruak.

Xefe Governu rekoñese katak proposta orsamentu ne’ebé aprezenta ba dadaun ne’e tau mos konsiderasaun ba risku sira ne’ebé liga ba proposta orsamentu nian ne’e, liu-liu kona-ba sustentabilidade fundu petrolíferu.

Totál proposta Orsamentu Jerál Estadu-OJE ba tinan 2020 husi oitavu governu ne’ebé aprezenta ba órgaun Lejislativa ho despeza públika estimada ida ho valór USD $ 1.950 miliaun (dolar amerikanu milllaun rihun ida atus sia limanulu) ne’ebé sei aloka ba liña orientasaun orsamentál lima.

Iha liña dahuluk husi orientasaun orsamentál foka liu ba Promosaun Moris-Diák, Protesaun Sosiál no Sidadania ho totál alokasaun hamutuk US $ 862.658.263,00 millaun (dolar amerikanu millaun atus ualo neen-nulu resin rua, rihun atus neen limanulu resin ualo, atus neen-nulu resin tolu), liña daruak orientasaun orsamentál sei foka liu bá Investimentu iha Ekonomia no Finansas Públikas ho totál alokasaun hamutuk US $ 204.554.784 millaun (dolar amerikanu millaun atus rua hat, rihun atus lima limanulu-resin-haat, atus hitu ualunulu-resin haat), liña datoluk orientasaun orsamentál ho valór US $ 317.686.517 millaun (dolar amerikanu millaun atus tolu sanulu-resin-hitu, rihun neen ualunulu resin-neen, atus lima sanulu-resin hitu) ne’ebé aloka bá Melhoria Konetividade Nasionál, enkuantu iha liña orientasaun dahaat prioritizadu liu bá Atividade Estadu nian ho valór orsamentu US $ 243 millaun (dolar amerikanu millaun atus rua haatnulu-resin-tolu) no ikus liu husi proposta OJE mak Konsolidasaun no Reforsu Justisa, Demokrasia no Direitus Humanus ho valór US $ 92 millaun (dolar amerikanu millaun sianulu-resin-rua).

Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

News Feed